Miltä uudistava liiketoiminta näyttää ja mistä pitää aloittaa?
Uudistavan liiketoiminnan MITEN – Blogisarjan osa 2/2
Sarjan ensimmäinen osa ”Uudistavan liiketoiminnan MIKSI ja MITÄ” löytyy täältä.
Puhuttaessa uudistavasta liiketoiminnasta ensimmäinen reaktio on yleensä positiivinen ja kiinnostunut, mutta seuraavaksi pyydetään käytännön esimerkkejä. Ihan ymmärrettävä kysymys, mutta uudistavassa liiketoiminnassa on lähdettävä liikkeelle toisesta kulmasta. Einsteinin sanoin: “We cannot solve our problems with the same level of thinking that created them.”
Uudistavan liiketoiminnan ensimmäinen askel on ajattelutavan muutos ja siitä seuraava toimintatapojen muutos. Käytännön toteutus on erilaista eri tilanteissa eikä siihen ole annettavissa tarkkoja malleja tai listoja. Räätälöinti ja kontekstisidonnaisuus on yksi uudistavan ajattelun keskeisistä periaatteista.
Mekanistisen ja uudistavan ajattelun erot
Ennen kuin voi muuttaa ajatteluunsa, on ymmärrettävä, miten ajattelee. Alla on kiteytys eräiden asiantuntijoiden näkemyksistä siitä, miten vallitseva ja uudistava ajattelutapa eroavat toisistaan.
Mekanistisessa ajattelussa pyritään rajaamaan asioita käsiteltäviin osiin, mikä on sinänsä ymmärrettävää, koska ihminen kaipaa selkeyttä. Saatamme kuitenkin katsoa itseämme liiallisesti sisältäpäin siilomaisesti ja alamme nähdä toimintaympäristön koneena, jota säädetään nappia painamalla. Tämä antaa puutteellisen kuvan maailmasta ja muutos näyttäytyy ennustettavalta, hallitulta ja mitattavalta, vaikka tosiasiassa muutos ei ole lineaarinen tai järjestelmällinen. Kontrolloidulla toiminnalla ja prosesseilla on toki edelleen paikkansa oikein käytettyinä, mutta niiden hallitseva asema on ongelmallinen.
Uudistava ajattelu ammentaa luonnon logiikasta ja näkee ihmisen osana luontoa. Luonto toimii systeemisesti ja se on miljardien vuosien ajan kehittänyt järjestelmän, joka on elämää vahvistava, resilientti sekä itseään korjaava. Luonto hakee voimansa monimuotoisuudesta ja se toimii yhteistyössä kiertotalouden periaattein, eli luonnossa ei ole jätettä vaan ainoastaan raaka-aineita. Luonnossa ei selviä vahvin, vaan se, joka parhaiten sopeutuu muutokseen, eli herkästi aistii muutoksen ja muuntuu ketterästi. Baltic Sea Action Groupin sivuilla julkaistusta blogistani voit tutustua luontoälyyn tarkemmin.
Yhteiskuntaa muuttavan systeemisen muutoksen todellisuus on monimutkaista, sotkuista ja arvaamatonta. Se on orgaanista ja ei-lineaarista emmekä voi kontrolloida sitä. Koska järjestelmät muodostuvat niin monista yhteen liittyvistä ja toisistaan riippuvaisista toimijoista, muutosprosessi on hajautunut ja mukautuva. Tarvitaan eri toimijoiden kokeilua, oppimista ja dialogia sekä kokonaisuuksien hahmottamista.
Systeemiajattelijan huoneentaulu voisi näyttää esimerkiksi tällaiselta:
Eroa mekanistisen ja uudistavan ajattelun välillä havainnollistaa Helsingin Sanomissa julkaistu uutinen, jonka mukaan ”raaka-aineet riittävät sittenkin vihreään siirtymään”. Tarkastelemalla asiaa puhtaasti yhdestä näkökulmasta, saattaa ajatella, että raaka-aineita on ns. riittävästi maapallolla. Mutta saman asian tarkastelu kokonaisvaltaisilla linsseillä herättää kysymyksen, miltä laskelmat raaka-aineiden riittävyydestä näyttävät, kun huomioidaan ilmastonmuutos, luontokato ja eriarvoisuus esimerkiksi Kate Raworthin donitsitalouden avulla.
Miten muuttaa ajattelutapaansa? Mistä aloittaa?
Ajattelutavan muutos on välttämätöntä, koska muuten tartumme herkästi ”menneen maailman” keinoihin, vaikka tiedämme ne toimimattomiksi. Tapa ajatella tai maailmankuva ohjaa nimittäin toimintaamme usein huomaamattamme. Esa Saarinen puhuu ajattelun ajattelusta, eli omaa ajatteluaan pitää reflektoida kriittisesti, ikään kuin tarkastella sitä ulkoisen silmin.
Paras tapa aloittaa uudistavan liiketoiminnan matka on pohtia tapaansa ajatella. Miten minun ajatteluni vie kokonaisuutta parempaan suuntaan ja muuttaa järjestelmien peruslogiikkaa? Jokainen liike järjestelmässä vaikuttaa nimittäin järjestelmän muihin osiin, joten yksilön toiminnalla on väliä. Sanotaan, että järjestelmä alkaa muuttua itsestään siinä vaiheessa, kun n. 10% toimijoista on muuttanut tapaansa toimia.
Systeemiajattelun konkari Buckminster Fuller on sanonut, että “You never change things by fighting the existing reality. To change something, build a new model that makes the existing model obsolete.” Jokainen meistä voi omassa toimintaympäristössään luoda edellytykset uudistavalle toiminnalle. Kokeile ja katso, mitä tapahtuu!
Uudistavan toiminnan konkretia
Vaikka uudistavasta toiminnasta ei pidä liikaa hakea esimerkkejä, pyrin kuitenkin seuraavaksi tuomaan teemaan enemmän konkretiaa. Uudistavan liiketoiminnan elementtejä ovat esimerkiksi monimuotoinen, inklusiivinen ja dialoginen työympäristö, ekosysteemien toimintaperiaatteiden mukaan toimiminen, luontopohjaiset ratkaisut, kiertotalous, liikakulutuksen lopettaminen, inklusiivinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, arvon jakaminen ja yhteistyö, avoimuus ja läpinäkyvyys, henkilökohtainen uudistuminen ja kasvu jne.
Alla on joitain esimerkkejä uudistamisesta eri muodoissa, vaikka siitä ei vielä ole esittää täydellistä esimerkkiä. Uudistava toiminta ei myöskään ole joko-tai vaan sekä-että – se on eri toimijoiden osalta eriasteista ja erinäköistä.
Maatalous on uudistavan toiminnan edelläkävijä ja monet viljelijät ovat jo matkalla peltoa köyhdyttävästä maataloudesta ekosysteemejä ja yhteisöjä elvyttävään uudistavaan viljelyyn. Uudistava viljely keskittyy parantamaan maaperän kasvukuntoa, lisäämään biodiversiteettiä, parantamaan vesistöjen tilaa ja sitomaan hiiltä ilmakehästä maaperään. Samalla parhaimmillaan sadot paranevat, tuottavuus nousee ja viljelijän henkinen hyvinvointi vahvistuu. Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -yhteistyöalusta skaalaa uudistavaa viljelyä ja ajaa ruokajärjestelmän systeemistä muutosta yhdessä viljelijöiden, yritysten, tutkijoiden ja päättäjien kanssa. Yritykset kouluttavat viljelijöitä, uudistavat hankintakriteerejään ja luovat uusia tuotteita (mm. Anora, Fazer, Hankkija, Nestlé, Sinebrychoff ja Valio).
Brittiläinen Vivobarefoot valmistaa paljasjalkakenkiä, joilla se haluaa tuoda ihmisen lähemmäs luontoa ja tervehdyttää ihmisten jalat, jotka kärsivät teollisen maailman kengistä. Yritys ei sano olevansa uudistava, mutta matkalla kohti uudistavuutta. Vivobarefoot kertoo avoimesti matkastaan ja siihen voi tutustua yrityksen verkkosivuilla.
Lattiavalmistaja Interface on jo pitkään hyödyntänyt luontoälyä liiketoiminnassa ja yritys soveltaa uudistavaa suunnittelua. Käytännön keinoina ovat mm. kiertotalous, biopohjaiset raaka-aineet ja materiaalit, jotka sitovat hiiltä ilmakehästä sekä systeemiajattelu.
Suunnittelu- ja konsultointialan yritys Ramboll tähtää strategiassaan kohti uudistavuutta: lähtökohtana on siirtyminen perinteisestä ”do less harm” -ajattelusta ”do more good” -monihyötyajatteluun. Yhtiö on toteuttanut uudistavaa suunnittelua rakennetun ympäristön hankkeissa ja asiakasyritysten arvoketjuja kehittävissä projekteissa 2020-luvulla. Ramboll kehittää aktiivisesti näkökulmaansa ja työkaluja uudistavuuteen globaalien tiimien voimin.
Sveitsiläinen Pictet Asset Management integroi uudistavuutta sijoitustoimintaansa. Yrityksen ajattelun keskiössä on planetaaristen rajojen kunnioittaminen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa. Se pyrkii myös hakemaan inspiraatiota luonnon tavasta toimia ja hyödyntää sitä oman toimintansa muokkaamisessa sekä tukee sijoituskohteitaan siirtymään uudistavuuteen.
Jakamistaloudessa esimerkiksi auton voi lainata sen ostamisen sijaan tai ostaa kunnostetun puhelimen. Tällaiset kiertotalousmallit pakottavat lineaarimallin toimijat miettimään liiketoimintalogiikkaansa, kun kertakulutuksen kysyntä vähenee. Samalla käännetään lineaaritaloutta kiertotalouteen, jolloin järjestelmä uudistuu ja paranee.
WBCSD:n Visio 2050 -raportti tarjoaa eri toimialoille konkreettisia muutospolkuja, joihin suosittelen tarttumaan.
Yksi tapa lähestyä muutosta kohti uudistavuutta on kysyä itseltään erilaisia kysymyksiä. Esimerkiksi viiden miksi-kysymyksen mallilla voi päästä lähemmäs ongelmien juurisyitä. Voi myös kysyä itseltään esimerkiksi, ”miltä toimintaympäristömme näyttäisi, jos hyvän elämän edellytykset jakautuisivat siinä tasapuolisemmin?”. Tai ”luommeko uusia haluja vai vastaammeko maailman todellisiin tarpeisiin?”. Hyvä vinkki on myös etsiä ratkaisuja, jotka korjaavat useita kestävän kehityksen haasteita samanaikaisesti, koska silloin ollaan todennäköisemmin juurisyiden äärellä. Esimerkiksi uudistava viljely on tällainen
monihyötyinen ratkaisu. A Compass for Just and Regenerative Business -opas tarjoaa monia käytännön työkaluja uudistavuuden tielle. Hyvä työkalu on myös ns. jäävuorimalli, joka auttaa näkemään paremmin erilaisten ilmiöiden pinnan alle. SITRAn tulevaisuuskolmio on niinikään kätevä työkalu.
Lopuksi
Uudistavan liiketoiminnan konsepti tarjoaa vaikuttavamman tavan luoda arvoa vastuullisesti pitkälle tulevaisuuteen. Sääntelykin haastaa meitä pohtimaan asioita selvästi aiempaa laajemmin ja systeemisemmin. Esimerkiksi kaksoisolennaisuus ja do no significant harm -linssit edellyttävät asioiden tarkastelua totuttua monipuolisemmista näkökulmista. Uudistava (regenerative) löytyy myös uusista raportointistandardeista.
Jokainen meistä voi kysyä itseltään, miten voimme muuttaa nykyjärjestelmän lainalaisuuksia, miten tuemme siirtymää kiertotalouteen, miten poistamme liikakulutuksen tai miten korjaamme muita rikki menneitä järjestelmiä, jotka eivät enää palvele meitä eivätkä maapalloa. Mitä hyvä elämä, sivistys ja kasvu tarkoittavat?
Matka kohti uudistavuutta voi tuntua liian vaikealta, mutta kannustan silti lähtemään liikkeelle. Latu alkaa aueta, vaikka keinot päämäärän saavuttamiseksi ovat vielä epäselviä. Asiat eivät ole mustavalkoisia eikä muutos parempaan tapahdu yön yli. Ole siis armollinen, mutta etene riittävän nopeasti. Gandhin sanoin: ”be the change you want to see in the world”.
Lähteitä:
WBCSD, Visio 2050: Muutoksen aika
Forum for the Future & WBCSD, A Compass for Just and Regenerative Business
Laura Storm & Giles Hutchins, Regenerative Leadership
Leen Gorissen, NI – Building the future of Innovation on millions of years of Natural Intelligence
Donella H. Meadows, Thinking in systems
Kate Raworth, Doughnut Economics
Sixten Korkman, Talous ja humanismi
Petri Uusikylä & Harri Jalonen, Epävarmuuden aika, kuinka ymmärtää systeemistä muutosta?
Tobias Hahn & Maja Tampe, Strategies for regenerative business
World Resource Institute, What Is Systems Change? 6 Questions, Answered
Daniel Christian Wahl, Can regenerative economics & mainstream business mix?
Tämä blogi on julkaistu aiemmin Yritysvastuuverkosto FIBSin kotisivuilla. WhyCo on FIBS Partneri 2023-2024 teemalla Uudistava liiketoiminta ja systeemiajattelu.
Miltä uudistava liiketoiminta näyttää ja mistä pitää aloittaa? – FIBS (fibsry.fi)
