Teen parhaillaan tutkimusta siitä, onko yritysvastuu taloudellisesti kannattavaa. Mitä muita liiketoimintahyötyjä se tarjoaa? Minulla oli eilen sen tiimoilta ensimmäinen mielenkiintoinen yrityshaastattelu CapManin Tuomo Raasion kanssa. Keskustelusta nousi erityisesti muutama yleisempi huomio asioista, joita olen pohtinut jo pidempään.
Kulttuuri ja työilmapiiri ovat monien asioiden peili
Yrityksen kulttuuri ja ilmapiiri nousevat erittäin tärkeiksi myös yritysvastuusta puhuttaessa. Jos työilmapiiri on kunnossa, se yleensä myös tarkoittaa, että yrityksessä on perusasiat kunnossa. Ongelmat ovat useimmiten aistittavissa jo ”käytävillä” ja tässä pitää itsellä olla riittävän herkkä ja kriittinen nenä. Tekemisen meininki ja iloiset työntekijät kertovat usein monin verroin enemmän yrityksestä kuin mitkään raportit, mittarit, tunnusluvut tai selvitykset.
Mitä kaikkea kannattaa mitata ja raportoida?
Vastuullisuudessa on mielestäni menty aivan liian pitkälle raportoinnissa ja mittaamisessa ja se alkaa jo kääntyä itseään vastaan. Erityisesti pienemmissä yrityksissä on niin paljon hallinnollista taakkaa, että ne eivät siedä yhtään enempää. Siksi yritysvastuutyössä pitää olla todella tarkkana, ettei lisäbyrokratiaa luoda. Siitä on harvoin mitään hyötyä liiketoiminnalle.
Pitää osata valita ne muutamat tärkeät yritysvastuun mittarit, jotka ovat relevantteja juuri tässä yrityksessä. Minkälaiset mittarit voivat oikeasti edistää liiketoimintaa ja kehittää asioita? Kaikkia yrityksiä ei myöskään voi laittaa yritysvastuuraportoinnissa samaan muottiin. Toki on muutamia perusasioita, joita yleensä aina kannattaa mitata, kuten esimerkiksi työtyytyväisyys, henkilöstötyytyväisyys ja työturvallisuus. Mutta muutoin pitää valikoida mittarit kriittisesti ja tarpeeton mittaaminen ja yritysvastuuraportointi voi aiheuttaa suoranaista haittaa yritykselle. Se vie sitä paitsi tärkeää aikaa muusta tekemisestä eikä välttämättä edistä mitään järkevää. Etenkin pk-yrityksissä on niin rajalliset resurssit, että tarpeeton hallinnollinen taakka on aina suoraan pois tuottavasta työstä. Mutta kyllä ylenmääräinen raportointi kangistaa myös isompaa yritystä ja vie huomiota tärkeämmiltä asioilta. Aikaansa voi käyttää hyödyllisemmin ja konkreettisiin asioihin.
Sanotaan, että saat mitä mittaat. Mutta pitääkö kaikkea tosiaan mitata? Voisiko käyttää myös tervettä järkeään? On myös monia asioita, joita ei yksinkertaisesti voi mitata niin, että se kertoisi jotain tarpeellista. Pitäisi osata luottaa siihen, että on monia hyödyllisiä asioita, joihin kannattaa panostaa, vaikkei niitä pysty mittaamaan tai arvottamaan rahallisesti.
Asioihin voi myös vaikuttaa monella tavalla, vaikkei niille luoda mittaria. Myös älykäs palkitsemismalli osaa huomioida laadulliset asiat ilman niiden vääntämistä väkisin numeroiksi.
Vastuullinen pääomasijoittaja parantaa maailmaa kannattavalla liiketoiminnalla
Pääomasijoittajilla on tärkeä rooli vastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä ja lisäämisessä. Yritysvastuu on nykyään pääomasijoittajalle toiminnan perusedellytys ja vastuullinen sijoittaja ymmärtää jo oman kokemuksensa perusteella, että panostukset yritysvastuuseen kannattavat myös taloudellisesti. Pääomasijoittamisessa hyödyt näkyvät viimeistään exitissä ja kokeneelle sijoittajalle on selvää, että vastuullisuuden vahvistaminen yrityksessä kasvattaa yrityksen arvoa.
Aktiivisena omistajana pääomasijoittaja pystyy tehokkaasti auttamaan portfolioyrityksiään vahvistamaan vastuullisuuttaan. Omistajan tarjoamalla osaamisella ja tuella pienempikin yritys pystyy korjaamaan monia asioita toiminnassaan, vaikkei sillä itsellään olisi resursseja ja henkilökuntaa kaikkeen. Pääomasijoittaja lisää myös usein yrityksen ymmärrystä siitä, mikä on tärkeää, kun rakennetaan kestävää ja menestyvää liiketoimintaa, usein kansainvälisillä markkinoilla. Hyvä palkitsemismalli on myös tärkeä työkalu, jolla kannustetaan ihmisiä käyttämään aikansa oikeisiin asioihin.
Nämä ovat mielestäni niitä pääomasijoittajan merkittävimpiä yhteiskunnallisia vastuullisuustekoja, jotka kuitenkin usein unohdetaan. Toki pääomasijoittamisen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on erityisesti työllisyyden ja kasvun kautta myös huomattava. Vastuullinen sijoittaminen siis vaikuttaa yhteiskunnassa.
Mihin raha hakeutuu? Onko yritysvastuu taloudellisesti kannattavaa?
Toinen pääomasijoittamisen yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee siitä, että sijoituksiin valikoituvat yleensä yritykset, jotka ovat hoitaneet vastuullisuuden ja governancen muita paremmin. Tämä kannustaa yrityksiä panostamaan vastuullisuuteen, koska se parantaa rahoitusmahdollisuuksia.
Pääomasijoittaja hakee myös yrityksiä, jotka mahdollistavat erilaisten trendien hyödyntämisen. Ja vastuullisuus on yhä kasvava trendi joka puolella maailmaa. Yritysvastuusta tulee näin entistä paremmin kannattavaa jo itsessään. Mutta se lisää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia vastuunsa tunteville yrityksille, kun pääomasijoittaja tarjoaa pääomiaan yrityksen käyttöön ja liiketoiminnan kehittämiseen.
Yritysvastuun taloudellinen kannattavuus on minusta sinänsä selvä, mutta aihe vaatii mielestäni tarkempaa analyysiä, jotta vastuullisuustyötä osataan johtaa oikein. Lisää pohdintaa luvassa seuraavien haastattelujen jälkeen…..
